Vuosi 2016

Vuoden 2016 ohjelmat: Kevät 2016 Syksy 2016

Kuvia tapahtumista:

- Pehr Evind Svinhufvud: Martti Häikiö
- Jouluretki
- Kansallisteatteri
- Espoon kotihoito
- Syyskokous, vieraana ministeri Kai Mykkänen
- Teppo Särkämö: Musiikki ikääntymisen ja kuntoutumisen tukena
- Oopperamatka Tallinnaan
- Salaista valoa täynnä: Saima Harmaja -seuran puheenjohtaja Päivi Istala
- Matti Rönkä: Suomalainen dekkari maailmalle
- Retki Kemiönsaareen
- Vallisaari
- Olkiluodon jäteluolat ja Vuojoen kartano
- Barchelonan matka
- Retki Vantaan historiaan
- Sinebrychoffin taidemuseo
- Teatteriretki Turkuun, ravintolakuvia
- Sirkka Heinonen: Hyvän elämän lähteet
- Lasse Lyytikäinen: Elias Lönnrotin Kajaanin aika
- Marjut Vuorela: Hoitotestamentti
- Minna Lindgern: Ehtoolehto-sarja
- Seppo Hovi: Iskelmämusiikin kulta-aika
- Irmeli Kaario: Kadeksankymppisenä kirjailijaksi
- Merikasarmin retki
- Raija Sollamo: Qumran

- - - -

Espoon kotihoito

Marraskuisena perjantaina saimme vieraaksemme peräti neljä esiintyjää: Espoon Kotihoidosta kotihoidon ohjaaja Ritva Asikaisen ja Nestorista Anni Rönnmarkin sekä Lähimmäisapu ry:stä toiminnanjohtaja Maaria Wistrandin ja Pirjo Johtosen.

Anni Rönnmark esitteli Nestorin, joka olikin melkein kaikille tuntematon käsite. Nestori on Espoon kaupungin uusi vanhuspalvelun yksikkö, josta seniori tai seniorin omainen saa yhdestä paikasta kaikki tarvitsemansa tiedot sekä neuvontaa ja ohjausta. Nestorin tavoite on tukea ikäihmisen hyvinvointia ja selviytymistä.

Nestorista saa neuvontaa ja ohjausta puhelimitse. Tarvittaessa Nestorista tehdään kotikäynti palvelutarpeen selvittämiseksi. Nestorista saa apua aina, vaikka naapurille. Muistakaa Nestorin puhelin aina palveluohjausta tarvitessanne: Nestorin puhelin 09 81633333, arkisin 8 - 15. Anni Rönnmarkin neuvo oli, että älkää arpoko, onko tilanne tarpeeksi vaikea, ottakaa yhteyttä.

Kotihoidon ohjaaja Ritva Asikaisen neuvo oli sama. Ensin otetaan yhteys Nestoriin. Sitten alkaa arviointijakso, jolloin arvioidaan tuen tarve. Arvioidaan, riittääkö pelkkä turvaranneke tai siivouspalvelu vai tarvitaanko kotikäyntejä. Hinta määräytyy bruttotulojen mukaan, myös puolison tulot vaikuttavat hintoihin.

Kotihoidon palvelu on kuntouttava palvelua, jotta asiakkaan toimintakyky säilyy. Hoitotyössä tuetaan voimavaroja. Nykyisin on käytössä RAI-arvointi, jolloin arvioidaan toimintakykyä jatkuvasti. Tuen tarve voi vaihdella, esimerkiksi leikkauksen jälkeen apu on jonkin aikaa tarpeen.

Toiminnanjohtaja Maaria Wistrand kertoi Lähimmäisapu ry:stä. Tavoitteena on asiakkaan ja omaisten tyytyväisyys, turvallisuus ja hyvä olo.

Lähimmäisapu ry on voittoa tuottamaton yhdistys, jota Espoon kaupunki tukee rahallisesti. Lähimmäisapu ry tarjoaa hoiva- ja siivousapua sekä auttaa kotihoidossa. Se välittää apua vanhuksille, vammaisille henkilöille, sairastuneille, yksinäisille ja lapsiperheille. Apu on tarkoitettu Espoossa asuville.

Lähimmäisapu ry:hyn voi tutustua Haukilahden palvelukeskuksessa, jossa on avoin kahvila joka tiistai klo 14 - 16. Lähimmäisapu ry:n puhelimeen kannattaa tarvittaessa soittaa: 09 412 8188. Myös näistä voi olla apua: toimisto@lahimmaisapu.fi tai www.lahimmaisapu.com.

Lähimmäisavun esittelyn kuvat löytyvät TÄSTÄ
NESTORI-seniorineuvonnan esittelydiat löytyvät TÄSTÄ

- - - -

Ministeri Kai Mykkäsen ajankohtainen katsaus ja syyskokous

Syyskokouksessamme 28.10. oli ennätysyleisö. Syykin oli selvä: vieraaksi oli tulossa tapiolalaisten oma poika Kai Mykkänen. Moni sanoi eteisessä, että tuskin ministeri ehtii tulla, hänhän oli vielä edellisenä päivänä presidentti Sauli Niinistön seurueessa ulkomailla. Kai Mykkänen ilmoitti tulevansa, tosin kiireidensä vuoksi puoli tuntia myöhässä. Ehdimme hyvin pitää syyskokouksemme ensin.

Syyskokouksemme sujui joutuisasti kokouksen puheenjohtajan Ritva Pihlajaniemen johdolla. Sihteerinä toimi Eeva Kivilaakso. Paikalla oli 67 jäsentä. Vankalla asiantuntemuksella yhdistyksen puheenjohtaja Anna-Maija Sjöberg esitteli toimintasuunnitelman 2017 ja taloudenhoitaja Seija Räisänen talousarvion 2017. Molemmat vahvistettiin. Jäsenmaksuksi päätettiin 23 euroa.

Syyskokouksen ehkä jännittävin päätös koskee henkilövalintoja. Hallitukseksi vuodeksi 2017 valittiin seuraavat:

Puheenjohtajaksi Anna-Maija Sjöberg ja jäseniksi Juha Erkama, Eeva Kivilaakso, Leena Tuohiniemi, Ritva Vilen-Kinnunen, Liisa Vuorenmaa sekä uusina jäseninä Ritva Backlund ja Anna-Liisa Lohikoski. Hallituksen ulkopuolisina toimihenkilöinä jatkavat Seija Räisänen taloudenhoitajana (hallituksen jäsen 2013 - 2016) ja Merja Stillman emäntänä. Hallituksen erovuorinen Leena Välimäki lupasi pysyä edelleen aktiivisena.

Toiminnantarkastajiksi 2017 valittiin Ritva Pihlajaniemi ja Onerva Routto sekä varatoiminnantarkastajiksi Ester Lehtoaro ja Kirsti Tikka.

Syyskokouksen alussa puheenjohtaja Anna-Maija Sjöberg ojensi Kansallisen senioriliiton pronssisen ansiomerkin Onerva Routolle.

Kokouksen jälkeen kukaan ei poistunut, kaikki odottivat ministerin tuloa. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen saapuessa saliin Juha Erkaman saattamana alkoi spontaani taputus. Odotus ja taputukset eivät olleet turhia. Esitys oli odotuksen väärtti.

Ministeri Kai Mykkänen esiintyi varmasti ja sujuvasti, eilisen illan matkaväsymyksestä ei näkynyt jälkeäkään. Kuulimme avoimen ja hienon ajankohtaisen katsauksen ulkomaankauppa- ja kehitysministerin työstä. Kai Mykkänen on ollut aiemminkin vieraanamme. Jo silloin havaitsimme hänen vankan asiantuntemuksensa, upean esiintymisensä ja hiotun puhetapansa. Emme pettyneet nytkään. Moni sanoi tilaisuuden päätyttyä, että olemme hyvissä käsissä, kun ministerinä on Kai Mykkäsen tapaisia ministereitä.

Ministeri Kai Mykkänen ei päässyt ihan heti viikonlopun viettoon, sillä sankka joukko saarsi hänet ensin salissa, sitten eteisessä. Turvamies jo katseli vetoavasti, mutta Kai Mykkänen vastasi jokaiselle kysyjälle rauhallisesti ja kiinnostuneena. Eräs jäsenemme kertoi muistavansa Kai Mykkäsen olleen lapsena useasti äitinsä kanssa samassa kaupassa kuin kertojakin. Kai Mykkänen on todella tapiolalaisten oma poika.

- - - -

Teppo Särkämö: Musiikki ikääntymisen ja kuntoutumisen tukena

Dosentti, psykologi Teppo Särkämö kertoi, että aivojen ja hermostojen sairauksien merkitys on valtava yhteiskunnassamme, sillä aivosairaudet ovat erittäin tavallisia. Tämän vuoksi aivoja pitäisi hoitaa. Yksi keino on musiikki.

Teppo Särkämön esittämästä materiaalista näimme konkreettisesti, mitä aivoissa tapahtuu, kun musiikki soi. Teppo Särkämön tutkimusten mukaan musiikki kuntouttaa aivoja. Musiikin harrastaminen myös muokkaa aivoja. Näimme myös tutkimusmateriaalia, jossa esitettiin, miten vaikeaa Parkinsonin tautia sairastava mies pystyi tanssimaan, vaikka käveleminen oli vaikeaa.

”Musiikki on tunteiden pikakirjoitusta.” (Leo Tolstoi)

”Pidä huolta muistoistasi. Et voi elää niitä uudelleen.” (Bob Dylan)

Nämä kaksi sitaattia kiteyttivät hyvin Teppo Särkämön esityksen sisällön.

Tämän erinomaisen mielenkiitoisen luennon oheismateriaali löytyy seuraavista linkeistä:
Musiikki terveen ikääntymisen ja kuntoutuksen tukena (luentomateriaali)
Musiikkia aivoille läpi elämän
Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa
Lisäksi tästä linkistä löytyy n. puolituntia kestävä filmi, joka kertoo käytännön esimerkein musiikin vaikutuksesta aivojen toimintaan.

- - - -

Salaista valoa täynnä: Saima Harmaja -seuran puheenjohtaja Päivi Istala

Saima Harmaja -seuran puheenjohtaja Päivi Istalan aiheena oli Saima Harmaja, suomalaisista runoilijoista runoilijoin. Saima Harmaja syntyi vuonna 1913, joten seura vietti Saima Harmajan satavuotisjuhlaa vuonna 2013. Päivi Istala kertoi, että juhlavuosi onnistui yli odotusten. Saima oli hyvin esillä tiedotusvälineissä ja erilaisissa tilaisuuksissa. Juhlavuoden tilaisuuteen saapui myös Saiman sisko Kirsti Toppari sekä yllätysvieras, joka sanoi olevansa ”itu hento”, Saiman päiväkirjan mukaan. Tämä ”itu hento” oli Saiman nuorena kuolleen Outi-sisaren tytär Outi Piirto.

Päivi Istala kertoi elävästi ja kiinnostavasti Saima Harmajan elämästä, teoksista ja kuolemasta. Saima alkoi kirjoittaa runoja heti kirjoittamaan opittuaan. Runojen aiheena oli Harmajoiden kesäpaikka Heimo Lohjalla, ennen kaikkea Lohjan kaunis luonto. Toinen aihe oli rakkaus, sillä koululaisena Saima rakastui palavasti nuoreen mieheen, joka ei kuitenkaan halunnut sitoutua samalla tavalla rakkauteen kuin Saima. Kolmantena aiheena oli suru, kaipaus ja kuolema, sillä Saima sairastui jo koululaisena tuberkuloosiin. Hän kuoli 24-vuotiaana 1937.

Päivi Istala kertoi äitinsä olleen Saiman runojen harras ihailija. Äidin lähes palvonta innoitti myös Päivi-tytärtä tarttumaan Saiman runoihin ja päiväkirjoihin. Juuri päiväkirjat ovat olleet monien tyttöjen ja nuorten naisten lempilukemistoa. Saiman runot ja hänen traaginen keuhkotautiin päättynyt elämänsä ovat olleet erittäin läheisiä nuorille tytöille. Saima Harmajasta on tullut legenda.

- - - -

Matti Rönkä: Suomalainen dekkari maailmalle

Syksymme 2016 alkoi valovoimaisesti. Vieraaksemme saapui kirjailija, Ylen uutistoimittaja Matti Rönkä. Moni varmaan hieraisi silmiään nähdessään esiintyjämme, sillä hän oli pukeutunut kuin kirjailija, kaukana oli uutistoimittajan look. Matti Röngän esitys oli kuin teatteria, ilmeet ja eleet vaihtelivat tiuhaan. Esitelmä oli välillä huimaavan hauska, välillä vakavaa pohdiskelua ihmisen kohtaloista ja teoista.

Matti Rönkä on syntynyt vuonna 1959 Kuusjärvellä. Nykyisin kunnan nimi on Outokumpu. Isä oli autonkuljettaja, äiti assistentti. Vanhemmat olivat sodankäynyttä sukupolvea. Koti oli alkiolainen työväen koti, savolainen ja itäsuomalainen. Matti Rönkä kertoi, että itäsuomalaisena hän ei voi sitoutua mihinkään. Vuonna 1959 syntyneenä hän myöhästyi taistolaisuudesta ja laululiikkeestä. Käytyään Helsingin Sanomien toimittajakoulun Matti Rönkä oli ensin Hesarin toimittaja, sitten Maikkarin uutisankkuri ja nyt Ylen uutistoimittaja. Toimittajan työ sopii hänelle savolaisena erinomaisesti.

Matti Röngän dekkareissa pääosassa on Viktor Kärppä, täysin suomalainen mies, kasvanut Neuvostoliitossa, jossa toiminut vakoojana ja valmentajana. Ollessaan opintomatkalla USA:ssa Matti Rönkä tapasi kaksi suomalaista miestä, joista toinen oli täysin suomalainen, toinen täysin neuvostoliittolainen. He ovat Viktor Kärpän hahmon innoittajia.

Matti Rönkä kutsui ensimmäiseksi romaaniksi Eino-kirjaansa, vaikka se on hänen uusin kirjansa. Eino-hahmon takana on Pohjois-Helsingissä asuneet Vähän veljekset. Matti Rönkä kutsui Eino-kirjaa rakkausromaaniksi. Se on romaani rakastamisen vaikeudesta. Eino oli kaukopartiomies. Viktor Kärppä puolestaan on kuin suomalaismies, joka palaa sodasta eikä osaa sopeutua.

Matti Röngän seuraava romaani on tekeillä, siitä on valmiina 60 liuskaa. Matti kertoi kirjoittavansa myöhään illalla. Kuulijamme olivat tyytyväisiä uudesta romaanista kuultuaan. Meillä on mitä odottaa.

- - - -

Lönnrot-seuran puheenjohtaja Lasse Lyytikäinen saapui aina Kajaanista asti kertomaan meille Elias Lönnrotin Kajaanin ajasta. Lönnrot vietti Kajaanissa yli 20 vuotta. Lääkärin työnsä ohella hän kiersi Karjalan laulumaita keräämässä kansanrunoja. Lassen esittämät valokuvat antoivat hyvän kuvan Lönnrotin aikaisesta Kajaanista. Lassen erinomainen kuvaus Lönnrotin matkustustavoista, Kajaanin seuraelämästä, Kalevalan syntymisestä ja lopulta Lönnrotin avioitumisesta kiinnostivat suuresti yleisöä, joten heti toivottiin Lassen tulevan uudestaan vieraaksemme.

- - - -

18.3. Vanhustyön keskusliiton lakimies Marjut Vuorela kertoi hoitotestamentista

Vanhustyön keskusliiton lakimies Marjut Vuorela kertoi, miten hoitotestamentilla ja edunvalvontavaltuutuksella voimme itse varautua tulevaan silloin, kun emme enää itse kykene ilmaisemaan tahtoamme ja hoitamaan asioitamme. Marjut antoi monta mallia molemmista asiakirjoista. Lisäksi saimme joukon linkkejä, joista saamme apua tarvittaessa. Monien esimerkkien joukosta jäi mieleen eräs hoitotestamentti, joka aiheutti kuulijoissa sekä naurua että ihmetystä. Tässä hoitotestamentissa kerrottiin, miten asiakirjan kirjoittaja haluaa tulla herätetyksi aamulla tai minkälaisen kananmunan haluaa aamiaiseksi, miten haluaa päivänsä kuluvan ja minkälaisen drinkin haluaa illalla.

- - - -

Kirjailija, toimittaja Minna Lindgren oppi arvostamaan ja kunnioittamaan vanhuksia jo lapsuudessaan, sillä hänen äitinsä kävi aktiivisesti tapaamassa suvun vanhimpia. Äiti otti tyttärensä mukaan näille vierailuille. Kun Minna kertoi isänsä kuolemasta rehellisesti ja avoimesti Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä, hän sai paljon kiitosta ja ylistävää palautetta. Lukijat ottivat Minnaan yhteyttä ja kertoivat omista kokemuksistaan. Nämä palautteet innoittivat Minnan kirjoittamaan Ehtoolehto-trilogian. Kuolema Ehtoolehdossa, Ehtoolehdon pakolaiset ja ehtoolehdon tuho kertovat lämpimän humoristisesti palvelutalosta ja sen ihmisistä. Kirjasarja on käännetty jo useille kielille, ja se poikinut lukuisia haastattelupyyntöjä ja seminaarikutsuja kirjailijalle.

Seppo Hovi ja Suomen iskelmämusiikin kulta-ajat

Karismaattinen Seppo Hovi valloitti koko ennätysyleisön. Meitä oli peräti 120 kuuntelemassa Sepon kertomaa ja soittamaa iskelmämusiikin historiaa. Varmaan koskaan salissa ei ole raikunut yhtä paljon naurua kuin nyt. Sepon kertomat kaskut ja jutut meille kaikille tutuista taiteilijoista olivat äärettömän koskettavia ja hauskoja. Sepon pianoesitykset soivat ihastuttavasti, ja ne täydensivät esityksen einomaisesti. Esityksen jälkeen kuuluneiden raikuvien aplodien jälkeen tunnelma oli niin täydellinen ja suorastaan harras, että mitään kysymyksiä ei kaivattu, kuten varapuheenjohtajamme Leena Tuohiniemi totesi.

- - - -

Irmeli Kaario ja kahdeksankymppisenä kirjailijaksi 5.2.2016

Irmeli Kaario päätti kolmisen vuotta sitten, että hänestä tulee kirjailija. Alkusysäys löytyi työväenopiston elämäntarinakirjoittamisen kursseilta. Irmeli aloitti kirjoittamalla aikajanan, jolle sijoitti elämänsä tärkeimpiä tapahtumia. Aluksi tuli aukkoja, jotka täyttyivät kirjoittaessa. Oman elämän käsitteleminen ja siitä muille kirjoittaminen nostaa tunteita, kertoi Irmeli. Ensin Irmeli kirjoitti haikukokoelman, sitten trilogian Pietarista Bulevardille. Trilogian keskushenkilöinä ovat Irmelin isoäiti ja äiti sekä Irmeli itse. Irmelin esimerkki vähän vanhempana aloittaa jotain uutta herätti kuulijakunnassa innostusta. Eräs jäsenemme kertoi päättäneensä eläkeiässä lukea maisteriksi, ja hän luki.

Merikasarmin retki oli niin houkutteleva, että ensimmäinen retki tehtiin sinne jo marraskuussa ja toinen tammikuussa. Täysi bussilastillinen odotti hyvää retkeä eikä pettynyt. Lounastimme aluksi Katajanokan kasinolla, jossa odotti maukas lounas hyvin tarjoiltuna.

Merikasarmin oppaamme Raija Stenberg ja Erja Päivärinta olivat erinomaisia. Saimme kiertää C. L. Engelin suunnittelemassa talossa. Näimme ulkoministerin ja ulkomaankauppaministerin huoneet, valitettavasti vain ministerit eivät olleet paikalla. Ulkoministerin lehdistöhuoneessa Eeva Kivilaakso innostui esittämään ministeriä, hyvänä assistenttina oli retken matkavastaava Leena Tuohiniemi.

Upeassa kasarmin tiiliholvihuoneessa saimme kahvit pienten runebergintorttujen kera ja kuulimme kattavan esityksen talon historiasta ja vaiheista sekä ulkoministeriön toiminnasta. Moni totesi kotimatkalla, että tälle retkelle kannatti lähteä.

Retken kuvat löytyvät erillisestä nettialbumista johon pääsee TÄSTÄ.

- - - -

Raija Sollamo ja Qumranin kirjakääröt 22.1.2016

Helsingin yliopiston apulaisrehtori ja professori emerita Raija Sollamo avasi perjantaitilaisuuksiemme kevätkauden. Raija kertoi Qumranin kääröistä tavattoman innostavasti. Kuolleenmeren kääröt ovat noin 850 kirjoituksen aarre, joka löydettiin 1947 - 1956 yhdestätoista Qumranin lähistöllä sijainneesta luolasta lähellä Kuolleenmeren pohjoisrantaa. Löytöä pidetään paitsi 1900-luvun merkittävimpänä arkeologisena löytönä myös lähes ehtymättömänä kohteena eksegetiikan ja kielitieteilijöiden tutkimuksille.

Qumranin yhteisö on yhdistetty essealaisiin, jotka elivät tiukkoja sääntöjä noudattavana lahkona noin vuodesta 150 eKr aina vuoteen 68 jKr. Lahko tuhoutui Juutalaissodissa, mutta kirjakääröt pelastuivat.

Raija Sollamo on suomentanut tärkeimmät Qumranin teksit.